Long time no hear

Kyl ni Kyllikki, se on kuulkaas nyt niin, että Minttu Minttunen on nyt levännyt vähän aikaa kirjotuspuuhista. Jotenkin en keksi mitään sellaista kerrottavaa mikä teitäkin kiinnostais? :D Elämä menee omalla painollaan eteenpäin, päivät seuraa toisiaan ja ne on kaikki samanlaisia - töitä, treeniä, ruokaa, nukkumista. Mitäs sitä turhia selitteleen, elämä ei ole juhlaa, vaan se on karua ja korutonta, hikistä :D

Ajanpuutteesta on toki kärsitty hitusen. On duunit ja treenit ja siihen päälle vielä sen toinenkin työ (joka muuten on alkanut ihan hyvin, kiitos kysymästä! Maarit olikin tehnyt kivan postauksen meikäläisen touhuista oman bloginsa puolelle, kurkkaskaapas: http://rubicondream.blogspot.fi/2013/02/tmi-alae-yksilollista-pt-palvelua.html). Maarit on siis yksi valmennettavistani, jonka kanssa aloiteltiin vuoden alussa. Maaritille koitetaan nyt rakentaa pikkuhiljaa sporttista ja sopusuhtaista, sopivasti lihaksikasta kroppaa ja pitää huolta Maaritin työkykyisyydestä urheilun avulla :) Tällä naisella on kyllä asenne kohdallaan! Juu, ajanpuutteeseen palatakseni... Viettelin tosiaan viime lauantaina sellasta kotiröllötysmöllötys-päivää, en lähteny kotoa mihinkään koko päivän aikana (jos ei koiralenkkejä lasketa). Aamulla vaan tuntui siltä, että tänään mä oon koko päivän yöpuvussa ja tukka pystyssä. Villekin oli sopivasti töissä, joten siinä me maattiin sohvalla koiran kanssa koko päivä. Tuli tarpeeseen. Tollaset on just sellasia mitä aina tarvitsee silloin tällöin, jotta jaksaa taas painaa. Sunnuntaina maittokin sit taas treeni kummasti! :D

Treenirintamalle kuuluu muuten ihan huippuhyvää! Oon ollut jotenkin niiiiin iskussa nyt ja kehitystä tulee kierto kierrolta, jokaikisen treenin jälkeen tuun kotiin suu messingillä. Jotenkin tässä tekemisessä on nyt sellanen hyvä meininki päällä, kun oon saanut järjestettyä kaikenlaiset mua vaivanneet pääasiat kuntoon ja oon saanut treenata rauhassa. Lähinnä just nimenomaan oon sisäistänyt sen, että olen yksilöurheilija kaikella tapaa. Keskityn vain ja ainoastaan omaan suoritukseeni ja siihen, että annan parhaani jokaikinen kerta. Selittelyt, ne on nurkassa ja totuus on kohdattu jälleen kerran jokaikisellä saralla ja asioiden parantamiseksi on paiskottu töitä. Näitä totuuksia on mm. seuraavat:

  • mulla on kisoihin tarkalleen ottaen 26 viikko, joten mulla ei oo yhtäkään päivää varaa antaa periks syömisten eikä treenien suhteen, sillä haluan olla 11.8. paras minä. Jokaikinen paperille merkattu treeni on tehtävä ja jokaikinen suupala syötävä. No excuses => tein itselleni excelin, johon on merkitty päivätasolla kaikki meikäläisen tekemiset 11.8.2013 asti. Kun se on ohjelmassa, se tehdään. Simple as that. Tuli sitten vaikka rättejä taivaalta. Edellispäivänä aina vilkaisu huomispäivän ohjelmaan ja suunnitelma on selvä.
  • oon aiemmin ollut ehkä jollain tapaa mukavuusaluetreenaaja tietyissä treeneissä ja sen huomaa nyt kropasta. Mun lihasryhmät ei ole tasapainossa ja olen edelleenkin hyvin alakroppapainotteinen. Täähän nyt tavallaan olikin jo tiedossa ja sitä on korjailtu mm. treeniohjelmalla, mut nyt se jotenkin pläjähti naamalle vähän aikaa sitten. Oon siis antaumuksella vääntänyt myös niitä mun inhokki-treenejä (tai no, ei treenejä voi sanoo "inhokeiks", kun treenaaminen itsessään on ihan huippua, mut tajuannette pointin? Toiset lihasryhmät nyt vaan on yhtä peetä, kun a) niitä on vaikea treenata a.k.a. ei saa tuntumaa tai b) tulokset ei mene suuntaan eikä toiseen, varmasti a:sta johtuen :D), vaikka onki v***ttanu. Ja hei - nykyään niitä inhokkitreenejä ei enää ole! :) Kai se sitten pätee tähän treenamiseenkin mikä ruokaankin; tarpeeks monta kertaa kun maistaa niin alkaa ehkä jopa vähän tykkäänkin!
  • oon luokattoman epänaisellinen :D Tää on siis se surkuhupaisa osio tässä "Let's face the truth"-prosessoinnissa. Siis kuinka vaikeeta on opetella a) hymyilemään b) innostua korkokengistä c) kävellä korkkareilla ja d) tehä noita kaikkia samaan aikaan? :D No, harjoitus tekee mestarin ja sen vuoksi oonkin nyt ottanu itseäni niskasta kiinni ja osallistun Sykkeen leidien poseerausharjoituksiin säännöllisesti! Ja no okei, mua on ehkä vähän mietityttänyt edelleenkin tää sarjavalinta... Niin moni sanoo, että pitäisi mennä Fitnessfysiikan puolelle, mutta jotenkin itse en koe itseäni tarpeeksi lihaisaksi siihen sarjaan vielä. Toisaalta, se on sitten taas lajiominaisuuksiensa puolesta lähempänä persoonallisuuttani kun taas body fitness, joka on meikäläiselle hyvinkin harmaata aluetta. Ehkä mä otan nyt tän haasteena kipitän sinne aidan toiselle puolelle korkkareissani.
  • tällä hetkellä suurinta nautintoa tuo treenaaminen. Oikeestaan enemmän kuin ikinä koskaan tämän projektin aikana. Vedän sellaisella keskittymisellä ja antaumuksella jokaikisen treenini, että aiemmin on tällaisesta tekemisen tasosta voinut vaan uneksia. Saan huimia kiksejä kun alan tuntea kroppaa ja nähdä oman työn tulokset ja tuntea kuinka kroppa vaan pelittää just niinku sen pitääkin. Rauta tottelee, olo on kirkas ja seesteinen koko ajan. Väliinjääneet päiväunet ei haittaa ja riennän salille intoa piukassa päivä toisensa jälkeen. Nautin siitä mitä teen edelleenkin, pakottamatta, vaikka kisat onkin edessä.
  • ... ja vaikka pudotettavien kilojen määrä (15-17 kg oma karkea arvio) kisoihin mennessä hitusen kammottaakin, niin mä luotan siihen että valmentajani tietää tasan tarkkaan mitä tehdään. Mulle jää vain suorittaminen, ajattelu jätetään Matille :) Päivä kerrallaan parhaansa tehden, näin se on nähtävä ja tehtävä!
Näillä eväillä lähdetään uuteen viikkoon. Tää viikko ei oo alkanut mallikkaimmin, mutta elän edelleenkin siinä toivossa, että torstai viimeistään on toivoa täynnä, enkä unohtais mitään kotiin aamulla! x,D

nimim. "Missä on mun avaimet, treenihousut, latari ja palkkari?" (tää lupaa ihan hyvää hei dieetille :D)



9 kommenttia:

  1. Hihhii täältä tullaan hitaasti mutta varmasti kohti parempaa kuntoa ;) Tsemppiä Minttu sullekin!!! Oon niin sun fanijoukoissa!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee! Eikä kyllä mitään hidasta tahtia olekaan, kun tulokset on jo nyt näin hyviä :) JEE! Nähdään lauantaina :)

      Poista
  2. Niin huippua kun sellä nyt just sitä treenistä nauttimista, täydellä RÄHINÄLLÄ painamista, go go Minttunen Kultanen, hyvvää tulloo!! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tää homma on löytänyt nyt pitkällisten kipuilujen jälkeen löytänyt oman uomansa ja mää sielunrauhan :D Eli reeniä painetaan, mut täysin omilla ehdoilla - onneks ne ehdot on mun kehityksen puolella! :) JEE!

      Poista
    2. uulostaa JUST NIIN HYVÄLLE, tsemppis hottishaitukset!! <3

      Poista
    3. Sitä se on Kerttu, sitä se on :) <3 HOTTIKSET!!!

      Poista
  3. Ja vaikka sitä onnistuisi jopa hymyilemään samalla kun kävelee niillä korkokengillä, niin kuka hemmetti niitä malliposeerauksia ja lantionkeikutuksia siinä T-kävelyssä osaa? Voiko näyttää habaa jos huvittaa? T. Toinen epänaisellinen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hoho, hyvä pointti! :D Ei meinaan pysty ymmärtään et mihin suuntaan mun nyt pitää hetkuttaa ja mihin mun pitää kattoo ja kuinkas mää nyt tästä pyörähdän silleen sulosesti yhdellä tarkoin harkitun NÄKSELLÄ askeleella oikeeseen suuntaan x,D Se kävely on yllättävän vaikeeta.

      Mut harjotellaan! Ehkä meki ollaan joskus hyviä. Ja naisellisia. (mai ääs! :D)

      P.S. Mäki salaa haaveilen siitä, että vilauttais jossain vaiheessa T-kävelyä ihan vaan yllätysmomenttina jonku fysiikkaposen! :DD

      Poista

Kiitos kommentistasi!