Selkää selkää selkää!

... enkä puhu nyt uimisesta, vaan viime viikon teemasta. Selkä. MIKSI PETIT MINUT?! Voi jösses. 

Viime viikko oli siis kaikista viikoista epäonnistunein ja tiukin kaikin puolin. Se on nähkääs niin, että tiistaina kesken duunipäivää selkä jysähti. Aamulla oli taas vähän tuntemuksia alaselässä (muistattehan, että täällä on yks sellanen alaselkävammanen, jolla kolmos- ja nelosnikamat tykkää olla vähän ongelmallisia ja painaa hermoon aina silloin tällöin?), mutta aattelin että menee ohi niinkun aina ennenkin. No eihän se sitte menny... Yhden aikaan jo kelpo tovin kökötettyäni paikoillani työtuolissa en oikein meinannut enää päästä ylös ja paine alaselässä oli ihan valtaisa. Tutuksi tulleet tunto-ongelmat reisissä kertoivat että nyt on huono boogie päällänsä; jo pelkkä vaatteiden päällä oleminen aiheutti tuskaa, kun oikea puoli oli TODELLA kosketusarka, housut sattuivat/pistelivät päällä. Muista jutuista puhumattakaan - kuvittelette varmaan loput ihan itse. Lopputulema oli se, että olin kierona kun korkkiruuvi ja työkaveri joutu heittämään kotiin. Lekurin sain vasta seuraavaksi aamuksi, joten ilta menikin sitten tuskanhiki ottalla.

Lekurissa en niin ihan hirveästi yllättynyt, kun diagnosoi hermopinteen lannerangassa. Tell me about it, johan sen kanssa ollaan eletty jo tovi. Ei siinä mitään, sairaslomaa loppuviikko, särkylääkettä ja relaksantteja. Käsky kävi, että paikoillaan ei saa pönöttää (ei sen puoleen, ei olis tehnyt mielikään; paine oli niin inha, että koko ajan tuntui siltä että on vaihdettava asentoa), joten edestakas kotia ja pihaa mittaillen... Näytin kuulemma vanhalta könkkömummolta Villen mukaan, joten erihianot oli fiilikset!

Viime viikolla ei treenattu, en yksinkertaisesti olis pystynyt, joten mitään uutta siltä saralta ei ole kertoa - väkisinkin mietin, että oliko tää ny tässä koko projekti. Perjantaina koitin vähän käydä heiluttelemassa edes käsiä salilla sillä seurauksella, että lauantaina taas otti pattiin - ja selkään. Pakkolepoa lisää. Ei o heleppoo. No, onneksi oli sentään jotain järkevää tekemistä ja liikkumista, kun Meitin Pojat a.k.a. Atalan Hoki Klup oli pelailemassa katulätkää Ratinassa, joten pariin kertaan tuli liikuttua kodin ja Ratinan väliä. Musta on aina ihan huippua katsella, kun pojat pelaa, kun se on sellasta letkeetä silmienvilkutteluhokia. Ei missään nimessä ryppyotsaista, vaan nimenomaan tamitermein, VELJET PELAA! Se porukka on niin yhteen hitsautunut vuosien saatossa, että menoa on maailman upeinta katsella.

Street Hockey on siis jokakesäinen perinne ja siitä aina tietää, että kesä on startannu, kun parempi puolisko ilmottaa että kohta muute ollaan taas peleillä! Lucky me, pääsen taas armaaseen vanhaan Kotikaupunkiini Helsinkiin (jota edelleen ikävöin tuhannesti! <3) taas kerran tuijottamaan lopputurnausta elokuun alussa, koska pojat; ne hoitaa homman kotiin. Seitsemäs vuosi peräkkäin, kun AHK on selvittänyt tiensä Stadin peleille, joka on tietty ihan suurenmoinen juttu! Fiilis Kampissa on aina sähköinen ja rento, just sellanen ihanan kihelmöivä. En malta odottaa! :) Ja viälä hienompaa on se, että AHK on tehnyt uuden aluevaltauksen ja alkaa pelaamaan myös sitä perinteistä lätkää tulevalla kaudella kolmosdivarissa! Määhän oon siis enemmän ja vähemmän lätkäihmisiä, joten on ihan huippua että pääsee taas istuskelemaan kentän laidalle ja haistelemaan hanskahien kotoisaa tuoksua :D





Tiivistänee homman jujun täysin.


Se olis sitten vielä kolme viikkoa lomaan kaikkinensa. Menee varmasti nopsaan, mulla on niin loistava kesätyöntekijä taas, että on kivaa taas pitkästä aikaa olla töissä :) Nyt vaan päivä kerrallansa tän selän kanssa. Eilen koitin jo vähän käydä vääntämässä rautaa, mutta modatulla treenillä; ei ihan kaikkia selkätreenin liikkeitä sattuneesta syystä pysty just nyt tekemään. Kiropraktikko ja osteopaatti, ne on aika kovia juttuja just nyt.

Niin ja joo; ei se kisaprojekti ollut siinä. Se oli taas miinus yksi kilo viime viikolla (62,6 kg), vaikka liikkumaan ei päässytkään. Muistakaa edelleenkin ystävät hyvät, että ensisijaisen tärkeää on se mitä syötte, ei se paljonko liikutte.

Näillä jatketaan. Vi hörs igen!

P.S. Kohtapuoliin on tulossa postausta alkaneesta Operaatio Röllöstä. Stay tuned! ;)

P.P.S. Ihan unohdin. Teitähän on tullut taas lisää aimo kourallinen! TERVETULOA kaikenkarvaiset ystäväiset, toivottavasti viihdytte matkassa mukana :) Muistakaahan seurata myös Facebookia sekä Twitteriä (varsinkin jälkimmäistä, sieltä saa viimeisimmät uutiset!). Linkit löytyvät blogin vasemmasta reunasta :)


2 kommenttia:

  1. Hmm, olikohan mun mieheni samassa turnauksessa Treella viime vkl ;) Niillä ei tosin mennyt ihan putkeen, kun pojilla oli mennyt kaljottelun puolelle...Nikoa se vähän harmitti, kun se tykkää pelata ja ottaa sen enemmän tosissaan kuin noi muut :( Onnea teijän pojille! ;)

    Hei tosi kurja juttu toi selkä! Sua koetellaan nyt todella! Mut oon Minttu varma, et selätät tämänkin esteen ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, hyvin todennäköisesti kyllä! :D Toi on kyllä ihan loistava tapahtuma ihan missä tahansa paikkakunnalla, odotan aina tosi innolla. Ja Kamppiin tosiaan jatketaan, joten nannaa saapi lisää sitten elokuussa :) Pojat taitaa mennä Turkuunkin pelaan tässä välissä, mutta se on sit enemmän se kaljottelureissu, haha!

      Selätetään selätetään - kirjaimellisesti :D

      Poista

Kiitos kommentistasi!