Päivä Mintun kanssa!

Nyt mää teen sen mitä oon miettinyt jo pidemmän aikaa! Eli - rumpujen pärinää - pääsette viettämään päivää Mintun kanssa! :D Faktahan on se, että viikolla/arkena mun päivät laskettelee aika pitkälti samaa kaavaa. Nyt on luvassa postaus yhdestä sellaisesta. Tosin poikkeuksellisesta sellaisesta, kun on kuitenkin perjantai kyseessä ja Ville ei ollut kotona ilostuttamassa mun iltaa.

Ok, here it goes...

Lämpömittarin tsekkaaminen kuuluu myös joka-aamuisiin rutiineihin.
Tänä kesänä aamulämpötilat on aika pitkälti pysytelly 14-18°C välillä,
joka tarkoittaa sitä, että aamulenkkiä ei edelleenkään pääse juoksemaan
pitkähihasta ohuemmalla vaatekerralla.
4:20 herään siihen, että ei enää väsytä ja toisaalta siihen, että leukaperät on kosketusarat. Ihmettelen tovin, sillä menin nukkumaan eilisiltana kuitenkin kymmeneltä ja minimi mitä unta tarvitsen on seitsemän tuntia - leukaperistä puhumattakaan. Syy aikaiseen herätykseen selviää aika pian, kun katsahdan olkkarin ikkunasta ulos; siellähän se aurinko mollottaa täydellä terällä! Jotenkin allekirjoittaneella on hyvin herkkä sisäänrakennettu säätutka, joka herättää aina aikasemmin kun keli on törkeen hiano. Ja don't worry, kyllä se toimii toisinkinpäin, en ole edelleenkään superihminen; sateisina, pimeinä ja kylminä aamuina joutuukin jo käyttämään vähän enemmän efforttia, että saa ruhonsa hilattua sängystä (tämänhän oon ratkaissut laittamalla kellon varsinaista herätystä aiemmin soimaan - kuulun siihen porukkaan, joka vihaa torkuttamista!)

No, ei kai siinä... Kello on soimassa vasta viideltä, joten vähän aikaa mietin mitä mää teen. Kehtaako sitä lähteä jo lenkille vai pötkötteliskö vielä? Koira iloisesti läähättäen ilmottelee, että MAMMA NYT MENNÄÄN! Otetaan aamu vähän pidemmän kaavan mukasesti, vaikkakin rutinoituneesti. Burnerit ja EAA:t naamariin, aamupesut, aamupunnitus, vaatteita kaapista, juoksukamppeet päälle... Kroppa tuntuu oudon jähmeältä ja kipeältä, mutta lenkille silti lähdetään. Toimin kuin hidastetussa elokuvassa. Nää on niitä aamuja, joista tykkään! Ei muutakun ovesta ulos ja baanalle!

Arvatkaa kuka toinen on yhtä intoo piukassa lähdössä ulos pinkomaan?
Lukalle on kehittynyt onneksi ja epäonneksi tosi hyvä sisäinen kello, joka
innoittaa herättämään viideltä mamman, oli sitten arki tahi viikonloppu.
Aamulenkkiä en tee IKINÄ niin, ettei päässä ole joko lippis
tahi pipo. Juokseminen on ilman päähinettä on outoa.
Ja hei, kysymys jota mietin joka hemmetin aamu:
MIKSI JUOKSUPAIDOISSA ON PEUKALOREIÄT?!?! :D
Kuten sanottu, ulkona möllöttää aurinko iiiiiiiisona ja se värjää kaiken ihanan oranssiksi. Ilma on ihanan raitista ja TODELLA aikaisesta ajankohdasta johtuen ei liikenteessä ole edes niitä kahta rassukkaa työssäkäyvää (kesä)työmatkapyöräilijää, vaan saan hölkötellä ihan ylhäisessä yksinäisyydessä. Yleensä kierrän saman lenkin joka aamu parilla eri muunnelmalla, mutta nyt päätän sekottaa pakkaa ja tehdä lenkin väärinpäin - oonpas hurja :D En takaperin juoksemalla, vaan juoksen "väärään suuntaan". Virkisti mukavasti. Yleensä alotan lenkkini hiekkapohjalla näissä maisemissa (kuvat on nyt muualta linkitetty, kun en myöskään koskaan kanniskele lenkillä puhelinta mukana. Enkä kyllä muutakaan. Juoksuvaatteista ei saa kuulua ääntä eikä taskuissa saa pyöriä mitään. :D):



Hiekkapohjaa ja tasaista maastoa on suurin osa lenkistä, asfalttia sitten vähän vähemmän. Puolessavälissä lenkkiä saakin sitten aina päättää että mihin suuntaan haluaa tänään mennä; voi jatkaa matkaa puistomaisemissa esim. Eteläpuistoon tai sitten käydä kurkkimassa pikkuhiljaa kojujaan avaavia tori- ja kahvilamyyjiä Laukontorilla tai juosta keskustan läpi Hämeenkatua pitkin. Yleensä viime aikoina oon kääntynyt toiseen vaihtoehtoon, koska Laukontori on ehdottomasti yksi lempipaikkojani Tampereella ja aamutuimaan kahville ja pullalle tuoksuvassa, heräilevässä torissa on vaan Sitä Jotakin <3 Ihanaa katsella kiireettömiä pappoja aamukahvilla, rentouttavaa!


Ja takaisin kotiin näissä maisemissa asfalttipohjalla tai vaihtoehtoisesti samaa hiekkareittiä, fiiliksestä riippuen:


6:00 home at last. Lenkkiin kului tänä aamuna 53 min., joka on keskimääräinen aika mitä yleensä tohon matkaan menee hitaasti hölkötellen (damn you, sykerajat!) - viime aikoina oon tosin joutunut lisäämään pari uutta mutkaa loppupäähän, jotta saan sen viiskymppisen täyteen, kun askellus on alkanut sujua vähän mallikkaammin. Matkallisestihan toi on n. vajaa seitsemisen kilometriä, vähän siitä riippuen mitä kautta juoksee. Kotona suihku ja aamupuuron kimppuun, koira on saanut tänä aamuna lenkillä taas hulluuskohtauksen ja viettää aikaansa lelujaan hepulispäissään retuuttaen. Energiapiikki siis mammalla ja koiralla kummallakin! :D Suihkusta tullessa totean, että kroppa on todella arkana. Lihakset ovat kivikovat ja tulehtuneen oloiset kauttaaltaan päästä varpaisiin... 

Aamupalan jälkeen lättästään meikkiä naamariin ja jos jaksetaan, laitetaan tukkaa. Tänään jaksetaan (ja voidaan, kun on sitä aikaakin!), joten väkästän suoristusraudalla parit kiggarat ja pähkäilen että mites sen tänään vääntäis. Life is sooooooo hard! :D

Lopuksi vaatteet päälle ja eväiden rakennusoperaatioon. Tälle päivälle luvattiin lämmintä, joten se olis sitten taas mekko. Yksi laihtumisen kivoja puolia onkin se, että reidet ei enää hinkkaa toisiaan vasten (niin pahasti). Too much information? Höpöhöpö, kuulisittepa kaikki muutkin jutut mitkä plösönä oleminen aiheuttaa! :D

Mintun muotiblogista päivää! Päällä H&M:n valkoinen
folklore-vaikutteinen olkaimeton mekko sekä päälle heitetään musta waterfall-
kauluksilla varustettu avojakku. Ja jalkaan mustat ballerinat, tietty!
8:35 töissä vihdoin. Vastassa aina niin iloinen kesäveikko ja muutama samanmoinen, toimistolla on huisin hiljaista. Jee, ehtii tehdä kaiken mitä oli suunnitellutkin! Totesin taas myös sen, että mulla on kyllä ihan huippujakin työkavereita! Onnistuin torstaina tiputtamaan puhelimeni lattialle sillä seurauksella, että lataus-jackin kansi kihnuttaa ja kai jää kohta käteen... Ta-daa, uusi puhelin on mulla kotona maanantaina! IT pelaa <3


Mintun työmaa...


Kattokaa mun TO DO -listaa! Siinä ei ole enää kuin muutama task!
Ennen lomaa on tarkoitus räjäyttää se niin, että lähtiessä ei enää lue muutakun LOMA!
(kyllä, olen merkinnyt myös sen ylös, etten unohda...)

Kyllä nyt hymyilyttää! Viikko vielä!
10:00 välipalan aika. Klähmäsen kahviautomaatista taas jo tutuksi tullutta kahvia, kaadan puolet pois ja rasvatonta maitoa tilkan sekaan. Rahkat kuppiin plöts ja kahveet perään, plöts. Sekasin ja ääntä kohti!

10:30 kesähessun kanssa katsotaan taas yksi perehdytyksen osa-alue läpi. Paljon sellaisia asioita minkä olemassaoloa en edes muistanutkaan, mutta jotka yllättäen pumpsahti mieleen. Mulla on kyllä ihan loistava kesäharjoittelija, sillä osaa kysyä oikeat, työn kannalta tärkeät kysymykset jos en itse muista kaikkea kertoa. Ihan huippua! :) Ja muutenkin on mukavaista vaihtelua, kun on joku jonka kanssa tehdään töitä ihan oikeasti kasvotusten, eikä chattaamalla tai sähköposteja vaihtelemalla. Minttu on sosiaalinen olento, Minttu tarvitsee ihmiskontakteja!

13:00 aika lounastaa. Päätän lähteä ulos köpöttelemään salaattikippo kainalossa. Mun onneksi työpaikka on tosi lähellä kotia ja tuttuja maisemia, joten suuntaan Ratinaan Pyhäjärven ääreen ja isken haarukkani salaattiin. Tuttu ja turvallinen tonnarisalaatti, mihinkäs se siitä muuttuis. Tonnikalana vaaleaa tonnaria, kun en sitä normiversiota voi syödä, kun se... maistuu liikaa kalalle :D Aamulla jäi leivät kotiin, mutta senkin sain paikattua aamulla käymällä lähi-Nesteellä hakemassa pussin ruispaloja. Ei ongelmaa, homma hoidossa!

Toinen lempipaikoista Tampereella. Ratina <3
Töillä jatkuu päivä eteenpäin... Koska on perjantai, päätän lähteä töistä puoli tuntia aiemmin, jo jopa neljältä (:DDD).

16:30 aika taas syödä. Protskua naamariin! Välipalan jälkeen lähdetään hännänheiluttajan kanssa ulkoilemaan ja heittelemään keppiä järveen.
Uimamaisterimme ei millään malttais lähteä kotia kohti, mutta pakko mennä, että ehtii huilata edes pari minuuttia ennen treenejä. Todellista koomailua sohvalla ja henkistä "juupaseipäs"-kamppailua.

19:45 Kroppa on todella kipeä joka puolelta, jonka vuoksi mietinkin onko järkeä lähteä vetämään itseään ihan piippuun salille. Lopputulemana saan kuin saankin raahattua äässini kiinni salinkahvaan klo 20:05, kunhan olen vetässyt kunnon latarit naamariin! Treeneissä kyllä joutuu tänään vähän soveltamaan, sillä jokaikinen lihas tuntuu repeävän samoin tein, kun sillä työskentelee yhdenkään toiston verran. Kevyesti pumppaillen siis päivän teemana - olkapäitä ja hauiksia...

20:45 lyhyt ja ytimekäs treeni takana, napaani saan vetää taas ihanan maistuvaa SportLifen suklaapalkkaria, jota ehdinkin jo muutaman viikon ikävöidä. Tämä taitaa olla se mitä neiti M. ketoosilla eniten kaipasi!



















22:00 ruokaa masiinaan niin jaksaa taas painaa! Onnistuneen ihanan kesäisen päivän kunniaksi päätän juhlistaa alkavaa viikonloppua tarttumalla vielä imurinvarteen, pyyhkimällä pölyjä, silittämällä ja vaihtamalla verhot. Kyllä, puoli yksitoista illalla - anteeks naapurit. Eeeeh :D (mitäs me on puhuttu niistä liian myöhäisistä iltatreeneistä?!?!)

00:00 Minttu vaikenee, mutta vain hetkeksi! Aamulla on tiedossa pieni retki Yyteriin, ihan vain Me Kaksi.
HUIP-PU-A! <3

Tämän viereen köllönlöö <3



5 kommenttia:

  1. "kahvia, kaadan puolet pois ja rasvatonta maitoa tilkan sekaan. Rahkat kuppiin plöts ja kahveet perään, plöts" hahaaa repesin :DDD sun tekstit saa aina hymyilemään!

    ihana postaus, tämmösiä lisää! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Plötsistä plöö! Sellanen äänihän niistä purkeista kuuluu :D
      Siistii! Ehkä mä uskallan joskus myöhemmin tehä samantyylisen.

      Muutenkin olis kyllä kiva tietää mitä lukijat haluaa lukea. Minttu toteuttaa :D

      Poista
  2. Olipas kiva päivä Mintun kanssa! :) Tavallista arkea, mutta niin mielenkiintoista, etenkin noin värikkäästi kuvattuna :D Mikä noilla koirilla on, kun ne on AINA valmiita aamulenkille?! Joskus hain miehen juna-asemalta noin neljältä aamulla ja Apollo seisoi eteisessä lähdössä mukaan... PS. Ihanasti sulla tukka <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, värikkyydestä ny en tiiä hölkäsenpöläystäkään, mutta plöts-jutut on ilmeisesti hanskassa? :D

      Koirat muuten OIKEESTI on aina valmiina ulos, sato tai paisto! Se välillä kiristää ainakin meikäläisen hermoa; varsinkin jos on vapaapäivä ja OIKEASTI oli suunnitellut ihan vaan löhväilyä. Ei kai, koiralla ei ollu samat suunnitelmat vaan se herättää viideltä ja läähättää vieressä JOKOMENNÄÄNJOKOMENNÄÄNJOOOOKOOOOO-läähätystään ja seuraa joka paikkaan. Sillon menee Mintulla hermot :D Onneks toi meitin haukku on sen verran tunneälykästä sorttia, että ei tarvi muutaku kattoo aamumörököllinä ja murahtaa niin se menee kiltisti Villen viereen takas nukkumaan :D Nyt pitäis vielä opettaa, ettei aamuviideltä herääminen ole normaalia, haha!

      Ja hei kiitti, tukka oli kikkaralla ja maha maggaralla! Vai miten se meni? :D

      Poista
    2. Nii ja Petra hei, kerro sää ny viksumpana että miks noissa juoksupaidoissa ihan OIKEESTI on ne peukkureiät? Käytäksää peukaloa johonkin juostessa? :D

      Poista

Kiitos kommentistasi!