Rälläten kohti ketoosia

Hellurei ja hellät tunteet! Edellisestä varsinaisesta hiilaripaukusta on kulunut nyt pauttiarallaa 41,5 tuntia. Pikkuhiljaa tässä lasketellaan kohti syvempiä vesiä ja ketoosia. Ketoosihan ei ala heti siitä hetkestä kun jätetään hiilarit nolliin, vaan pikkuhiljaa kroppa alkaa tuottaa ketoaineita ja vasta parin päivän jälkeen alkaa jotain tapahtua. Vielä toistaiseksi on ländätty hitaasti, mutta varmasti eikä matkalla oo ollut pahemmin ilmakuoppia. Tilanne alkaa olla ihan erilainen tossa sunnuntain-maanantain korvilla :) Muutamia huomioita oon ehtinyt tekemään tämänastisen matkan varrelta:
  • pissattaa

    Koko ajan ja alvariinsa. Ei katso aikaa eikä paikkaa, pissalle on päästävä! Veden juonti on tärkeässä asemassa ja meikähän vetää sitten kaksin käsin. Pissaan itseni kisakuntoon, how weird is that! (oliks tää nyt se "too much information"-osio? :D)

  • päätä on jomottanut inasen

    Tämä alkoi itse asiassa ihan hivutellen, ei läjähtäny kertalaakista nuppiin. Joskus Atkinsia kokeilleena osaan jo varautua pahimpiin päänsärkyihin ikinä, mutta epäilenpä että päästään aika helpolla, kun on toi ruokapuoli ehkä vähän enemmän kondiksessa kun silloin... :D nimim. "Jaa Kalorilaskuri suosittelee vielä 2 kg pekonia päiväkaloreihin, taidanpa vetästä!"

  • pannukakkusyndrooma syvenee

    Niinhän se menee, että sitä alkaa näyttää ihan pannukakulta. Ei möntin mönttiä. Outo fiilis, kun on tottunut ihan eri meininkeihin. No, turvaudun tiukasti siihen ajatukseen, että sitten kun sitä hiilaria mätetään niin ne pienenpienet papupussitkin jostain taas putkahtaa. Nyt oon vaan... pötkö.

  • Tärkeän Ainesosan saaminen apteekista on vaikeaa

    Tämä osoittautuikin luultua hankalammaksi. Mähän tietty nohevana astelin suoraan kivennäisainehyllykölle käsi ojossa, mutta totesin että hitto vie, ei sitä Tärkeää Ainesosaa täällä ole. Kiva farmaseuttityttö jolta apua kyselin ihmetteli samaa, mutta loppujen lopuksi äkkäsi, että kyseessä oleva TA myydään apteekissa "hyllyn alta" ihan vaan väärinkäytösten estämiseksi (lue: ettei kukaan saa slaagia!). Reseptitiskin täti varmisteli vielä farmaseuttitytöltä että onko lääkäri määrännyt, mutta todettuani että mun valmentaja tietää mitä tekee, osui purkki kouraan. 33 euroa se kustansi, mutta tulipahan hankittua!

  • fetan syöminen on outoa

    Siis onko tää oikeasti laillista?

  • kananmuna on parempaa kokkelina kun lättynä

    Ihan personal opinion, ei tieteellisiin faktoihin perustuvaa. Wokkikasarissa tulee paksumpia kokkelimönttejä, lätyt ei maistu millekään ja on kuivia känttyröitä. Tässä vaiheessa tosin pohdin millanen on Tupperwaren MUNAKUPPI?!? :D Onko jollain käytössä, miten arvioitte - onko siitä oikeesti hyötyä, vai jääkö laatikon pohjalle pyöriin tai tuoko mitään lisäarvoa normaaleille muovikipoille? Faktahan on, että meikäläisen aamutohinoihin ei enää mitenkään mahtuis munien paistelu, joten ampukaapas teidän kaikki hienot mikromunareseptit kommenttiboksiin! ;D

  • suolaveden juominen on hanurista


    Ei siinä mitään, jos sanotaan että syö reippaasti suolaa niin minähän syön, mutta sitten kun se pitää ihan oikeasti punnita ja koko kamala määrä nauttia päivän aikana, niin voi morjens - se pieni minigrip onkin yht'äkkiä aika iso, varsinkin jos sattuu oleen lepopäivä, eikä käytössä treenijuomia, joihin suolaa vois mätkästä enemmänkin :D Toisin sanottuna siis oon tunkenut suolaa jokaikiseen paikkaan mihin vaan mahdollista; myös veteen. Pissattaa vähän lisää. Aiemmin dieetillä oon kärsinyt jonkun verran sellasesta epämääräsestä "eeeeeiiiii enäääää salaaatttiaaaaa, mä liukeneeeeeeen pooooiiiis!"-fiiliksestä, kun salaatti itsessään on aika hajutonta ja mautonta ja tylsää ja sitä on PALJON, mutta nyt ei oo kyllä enää sitä ongelmaa. Sanotaan pikemminkin, että olo on aika... VÄKEVÄ? :D

  • ... ja niitten vihannesten punnitseminen ei tunnu kauheen fiksulta

    Viimeistään siinä vaiheessa kun asetat neljää pientä punasta pötköpalloa vaa'alle ja kurkut oheen voit vaan todeta seuraavaa: Mä oon NIIN kisadieetillä. Ei jää tavaksi.

Minä ja mun punnitut vihannekset ja feta.
Muistatteko muuten kun viimeksi uhosin vetästä jäätävän jalkatreenin ihan vaan uuden dieettivaiheen kunniaksi? Tiiättekö, mä olin ihan kuolemanväsynyt ennen treeneihin lähtöä ja miten itekseni, että tuleekohan tästä taas lasta tahi mitään muutakaan, mutta kyllä kuulkaas Minttu liekitteli! Vetäsin sarjaenkat mm. kyykyssä. Suoranaisestihan ei tota kyykkymasiinaa voi verrata normaaliin kyykkyyn, mutta sillä tehdään millä voidaan (kenkun alaselän takia en uskalla ottaa moista rautamönttiä suoraan rangan päälle, joten erillisellä kyykkyvehkeellä mennään!). 120 kg + kelkka 10 + 2 x 9 sarjat!!! Kiitos ja näkemiin, pisti ihan pikkaset puuskutukset pintaan :D No, onneks toi alotti koko treenin ja jäljellä oli enää aina ne niin ihanat supersarjat ojennusta ja hackia ja kerta kiellon päälle ojennuksia ja prässiä. Perään askelkyykkykävely tanko niskassa ja mää kierin Sykkeen portaat alas. Pukuhuoneessa piti keräillä ihan muutama tovi ennenkun uskalsin lähteä auton rattiin, sen verran tärisytti. Ei tää oo enää järkevien puuhaa.

Perus jalkatreeni takana... On se nätti ku sika piänenä!
Tässä vaiheessa Minttu ja Mintun järrrrrkyttävän kipeät etukoivet kiittää ja kumartaa ja toivottaa kaikille oikein ihanaa ja viihtyisää juhannusta; hypätkäähän järveenkin välillä! :)

Viikon teemaa mukaillen... :D

2 kommenttia:

  1. Kuinka sujuu keton kanssa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän taisinkin jo vastailla uudessa postauksessa :) Hyvin mennöö!

      Poista

Kiitos kommentistasi!