Whatta weekend - truly, madly and deeply!

Tohinaa ja touhua kaikki tyynni, morjensta pöytään vaan! Tää viikonloppu on mennyt aikalailla penkin alle, mutta menkööt - oon siltikin edelleenkin onnellinen. Kiukkunen kun pärssiiseen ammuttu karhu, mutta onnellinen! :D Viikonloppuun on mahtunut mm. pienimuotoista selkä-äksidenttiä (käsi ylös, joka tietää miltä alaselän hermopinne/välilevynpullistuma tuntuu? Mää voisin nostaa nyt käteni ylös ja todeta, että onhan se ny aika pe*****stä, ihan kirjaimellisestikin. Kiropraktikolle siis pakkokurvaus siinä perjantaina!) Illasta alko kipuilu ulottua jo nilkkaan asti kera ah-niin-ihanien-varvassähköiskujen, joten... noh, ketutti.

Dieettiä odotellessa....
Perjantai oli ja meni (olkapäätreenin kera), lauantai tuli ja oli. Ja meni. Ei treeniä, pelkkää anaboliaa; lepäämistä, syömistä, lepäämistä, syömistä, yksin olemista. Tulipahan tankki täyteen ainakin jos ei muuten! Vieläkin klinkutettiin. Niin ja kotiutettiin jokaisen kellaribodarin paras ystävä; crosstrainer! No more aamuliukastelua jäisillä teillä and no more hämärää aamutreenaajasakkia. Nyt mä saan rauhassa hikoilla tukka pystyssä just niin paljon kun haluan ja kellarin rauhassa! :D Kiitti vaa Ninnu tästä lainasta. Crossarihan siis palaa omaan kotiinsa hetimmiten kun juoksubaanat on jälleen auki. Suomen talven tuntien toi päivä koittanee sitten toukokuun viimeisinä päivinä...

No, sunnuntai tuli sitten myös. Sunnuntaina käväsin aamupäivästä varovasti salilla - laihoin tuloksin. Selkää piti treenata, ihan vaan varovaisesti pumppailla yläselkää taljavedoilla sun muilla hilpakkeilla, mut ohan se nyt ihan ilmiselvää, että kun ei kunnolla pääse rautoja kolisteleen niin mua rupee ainakin perisuomalaisesti ilmaistuna v*****aan. Ja sillon kun keljuttaa eikä sitä saa kanavoitua oikeisiin asioihin, niin sheiiiit - se on sit lähtö kotiin. Ja no okei, ei mun selkäkään kamalasti pitänyt siitä alaselän kaartamisesta. Ylläri sinänsä. Pee treeni, mut tulipahan tehtyä. Ei voi ainakaan sanoa ettenkö ois yrittäny.

Sunnuntaina olikin sitten myöhemmin tiedossa myös vähän poseeraustreenejä. Mun piti alunperin lähteä sinne ihan oikeesti treenaamaankin, mutta nyt jouduin valitettavasti toistaiseksi tyytymään vaan sivusta kattelemiseen. Ei ois meinaan sujunut korkokenkäkävely tai ylipäätään suorassa seisominen/pebanderin tarjoaminen sillä/tällä selällä. Klinkutettiin vieläkin. Laineen Jari oli myös mukana antamassa vähän vinkkejä ja tipsejä ja sovittiinkin nyt, että Jartsa pitää jossain vaiheessa mulle jonkunlaisen hanurireenin. Jos sekin alkais kasvaa vaikka... Sitä odotellessa! (ehkä sekin tulee sit toukokuussa?) Illalla käytiin vielä avokin kanssa leffassa istumassa (auts) Vuonna -85:n tahdissa. Kello tais olla jo vähän yli ysi kun päästiin kotiin, joten nukkumaanmenon aika.

Nyt mä oon tässä. Edelleen kipuisena ja kiukkusena :D Näillä mennään mitä on annettu!

P.S. Istumatyö on hanurista!




6 kommenttia:

  1. Mie oottelin eilen kuulumisia. Voi edelleen siis vaivaa, joko uutta aikaa hoitoon? Ootko hermoratahierojalla käyny?

    VastaaPoista
  2. Joo, täällä edelleenkin. Kohta kyllä heitän lääkettä huiviin ettei kiukuttais enää :D Hermoratahierontaa tosiaan Olli-Matti the Kiro jo teki viimeks sen naksautuksen lisäksi. Mä kyllä luulen että olisin huonommassakin jamassa ilman Ollia. Täytyy kattoo josko tällä viikolla menis vielä toisenkin kerran...

    VastaaPoista
  3. <3 Voi Kultanen, ei voi ku toivoa että alkais helpottaa, hermoja! Koita tosiaan saada uus aika, eikös se yleensä parin kerran jälkeen auta paremmin.

    VastaaPoista
  4. Kyllä se varmasti tulloo - tänään on jo paljon parempi! :) Kiukku on kyllä edelleenkin läsnä, mut ehkä mää kestän sen nyt. Jytät päälle, sí sí! <3

    VastaaPoista
  5. Mulla meni koko syksy iskiaskipujen kanssa. Juokseminen aiheutti ihanaa tykytystä alaselkään, illasta kiskoi varpaisiin ja oikean pakaran jomotus! ai että se teki muikiaa, varsinkin istuessa..
    Sitten kävinkin lääkärillä, alimpien nikamien välissä pullistuma, joka puristaa iskiashermoa. Kiellettiin KAIKKI muu liikunta paitsi kävely. Olin just sopivasti ostanut uuden pyöränkin, jolla oli tarkoitus kulkea töihin, mutta sehän ei sitten enää tullut kuuloonkaan! Joulukuussa on alkanut helpottamaan ja koko tammikuu on pakerrettu salilla. Lääkäri kielsi menemästä hierojalle yms muille vastaanotoille, jossa rassataan alaselkää, mutta oon kyllä ite alkanut kääntymään sen kannalle, että menen kirolla käymään, jos uusii.
    Mavet ja kulmasoudut oon jättänyt kokonaan pois ja yrittänyt korvata toisilla liikkeillä (yliliikkuvana selkä menee helposti virheasentoon :// )

    Mutta tsemiä selän kanssa ja kertoilehan sitten, kuinka kiro auttaa =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voeeehan Venäjä, ei hyvä ollenkaan! Mulla on onneksi tämä nyt helpottanut, taisi siis olla onneksi vaan hermopinne. Ilmiselvästi kirolla käyminen auttoi, sillä pari päivää meni kipuillessa, mutta sit koko homma laukes.

      Selkätreenissä tarvihee tosiaan vielä tarkkaan katsoa mitä tekee, ettei tee tyhmyyksiä ja hajota paikkoja uudelleen :D Toivottavasti sunkin selkä alkaa pian olla "good as new"! :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!