Aurinkoa viimeinkin!

Verkkaista ja raikasta, aurinkoista sunnuntaiaamua! Vihdoin ja viimein pieni hetki koneen ääressä. Kuluneiden viikkojen aikana olen pyrkinyt pysymään mokomasta rakkineesta mahdollisimman kaukana ja käynyt suorittamassa vain pakollisia velvollisuuksia; nykyinen työnkuvani sisältää suurimmaksi osaksi juurikin nimenomaan sitä koneen naputtamista, joten siitä eroon päästäkseni on tämä tauko ollut tarpeellinen. Olen uupumustilaa päässäni hetken jos toisenkin ja hyviä uutisia; hyvin tuloksin! :) Kulunut viikko on siis suoraan sanottuna ollut aivan loistava kaikkine hymyineen ja iloineen, omaan tahtiin astellen ja elämää maiskutellen ja kuulostellen. Hyvältä on maistunut ja tuntunut ja siitä oon todella iloinen!

Nousseen mielialan myötä olen saanut myös uutta puhtia tehdä kaikkia kivoja asioita. Treenit alkaa taas sujua entiseen malliin sillä erotuksella, että pakonomainen suorittaminen on kaikonnut kauas pois ja oon jaksanut jopa touhuta kotosallakin ihan erilailla! :) Käväsin myös toissapäivänä monen vuoden tauon jälkeen Pilateksessa kuolemassa ja illalla intouduin vielä uimaankin ja palauttelemaan jalkoja vedessä. Onnistuin meinaan vetäsemään jalkaparkani sellaseen jumiin männä viikolla, että vielä nyt neljäntenäkin päivänä tuntuu pahalta. Enpä muista koska olis DOMSit kestäneet näin pitkään edes kintuissakaan, jotka yleensä kolmantena päivänä alkaa jo helpottaa... Harrastelin ennen enemmänkin tuota vesipalauttelua ja se on kyllä todella ihanaa ja tehokasta; ei oo niin jumissa mitä ilman aktiivista palauttelua yleensä on. Vesi on muutenkin tosi rauhoittava elementti. Oikein nautin, kun sain painaa korvat pinnan alle ja kuunnella vaan vedenalaista hiljaisuutta. I-HA-NAA! :) Vähän on ikävä vanhaa työmaata Mäkelänrinteessä tämänkin takia, sillä silloin tuli polskittua ihan hirmu paljon. Tällä viikolla oon muutenkin venytellyt oikein kunnolla ja syvään, koittanut availla paikkoja kun nyt kerrankin on aikaa ja elämä kiireetöntä.
Kuntokuva 3.11.2012 - 70,9 kiloa

No eniveis. Oon siis tänä aikana treenannut sen mukaan mitä itselle on päähän tullut ja mitä on tehnyt mieli treenata ja juuri sillon kun on huvittanut. Iloinen ylläri on ollut se, että reenaaminen on maittanut ihan samaan tahtiin kun ennenkin; 4-5 kertaa viikkoon. Treenisisällöt on nyt kuitenkin taas jalostuneet siihen suuntaan, että nelijakosella on vedetty; selkä + olkapääpumppi, rinta + hauis, jalat, olkapäät + ojentajat ja vatsoja sinne johonkin sekaan. Tää taitaakin ilmeisesti olla se itselle rakkain jako, sillä se tuntuu hyvältä ja palasin siihen oikein mielelläni ja huomaamattani. Jokaisen treenin rungon oon pyrkinyt pitämään suht' koht' samana, liikkeitä on kuitenkin vaihdeltu ja kokeiltu myös paljon kaikenlaista uutta :) Kroppa onkin tykännyt tästä nyt tosi paljon, sillä oon onnistunut saamaan paikat turvoksiin kerta toisensa jälkeen varsin mallikkaasti. Varsinkin selkä on nyt ottanut kunnon osumaa, mikä on ollut ihan kiva todeta pitkällisen väsytystaistelun jälkeen. Minttu 1, selkä 0!

Jalkatreenilöinenkin taas maittaa paremmin kun hyvin, kun oon löytänyt uusia lempiliikkeitä ja muutaman oikein passelin apuvälineenkin Sykkeeltä, joilla voipi vääntää. Hitusen jalkatreeniä rajoittavia mutkia matkaan on tullut (tietty, BLAAH!), mutta en suostu antamaan niiden vaikuttaa, vaan sitten reenataan kivun ohi, ei läpi niinkun kullanarvoinen valmentaja on opettanut :) Niillä mennään mitä on!

Kroppa on tällä hetkellä ihan karmeassa kunnossa ulkopuolelta; aikamoiset nestepöhöt päällänsä ja tuntuu että joka paikka hölskyy ja heiluu. Fiilikset tosin vaihtelevat aikalailla ihan päivittäinkin. Aamusin kroppa tuntuu ihan siedettävältä (ylläri sinänsä, kun kroppa on ihan tyhjä ja maha ei pömpötä - VIELÄ :D), mutta iltaa kohti mentäessä tekis mieli vaan kömpiä johonkin koloseen ja nauraa ittelleen ja MAHAlleen. Isolla MAHAlla, tiätty!

Mahapuheista puheenollen... Määhän on nyt siis ihan pimahtanut kokeilemaan kaikkia uusia asioita ja viimeisin villitys tais ollakin nyt sitten tämä Hanna Skytän blogissaan esittelemä proteiinimousse. Allekirjoittanuthan on siis edelleenkin todella vaihtelunhaluista sortimenttia ja tämän vuoksi innostuin kokeilemaan proteiinia vähän eri muodossa kun yleensä.

Tässä ohje suoraan kopioituna Hannan blogista:

Mansikka-proteiinimousse (n. 5dl = 1 annos)

Makrot (noin-arvot/ koko annos): 170 kcal, 25g prot, 12g hh, 2g rasvaa

100g jäisiä mansikoita tai muita marjoja
1,5 mitallista (n. 30-40g) Mass Whey -heraa, vanilja
30 ml maitoa,mantelimaitoa tai kookosmaitoa

Nyt varmaan mietitte että mites hemmetissä tuosta saa aikaseksi moussea - mulle ei ainakaan käy järkeen miten mansikoista ja pienestä annoksesta jauhetta saa aikaan ihanaa ilmavaa moussea? No, se käy todistettavasti näin:

1) Soseuta jäiset marjat ja maito blenderillä/sauvasekoittimella soseeksi. (eläkä tee samaa virhettä kun minä ja laske väärin. Allekirjoittaneen mielestä meinaan ekassa satsissa 30 ml = 3 dl maitoa. HUPS :D Oikea määrä on siis 0,3 dl)
2) Sekoita soseeseen proteiinijauhe esim. lusikalla niin että siitä tulee tahnamaista
3) Ota käyttöön sähkövatkain ja vatkaa seosta niin kauan kunnes siitä tulee tukevaa vaahtoa.
4) Pistä kuppiin ja SYÖ! :)

Nyt varmaan mietitte sitten että miltä tämä mössö näyttää? Katsotaas...

Vatkauksen jälkeen lopputulos on tämä.
Ja kupissa se näyttää tältä - mansikkajäätelöä!!!

Itse käytin omaan annokseeni mansikan makuista Selfin MicroWheytä vaniljaisen sijasta, josta tuli ylläolevienkin kuvien mukaan oikein passelia tavaraa. Huuuuuuuuurjan hyvää, NAM NAM!

Pari miinusta tosin tässä ohjeessa; 5 dl valmista moussea on PALJON - jopa kaltaiselleni herkkusuulle ;) Aion siis pienentää annoskokoa seuraavaan satsiin hitusen ja pläjäyttää ainoastaan 0,2 dl maitoa ja 1 scoopillisen protskua - sillä pärjää varsin hyvin tuollakin. Toinen epämieluisampi kaveri oli moussesta ilmestyneet RÖYHTÄYKSET. Kyllä, luitte oikein - paljastin juuri julkisesti töräytelleeni aimo annokset röyhtäyksiä ilmoille tämän satsin jälkeen :D Ah, naisellista. No, mitäpä muuta voi odottaa kun satsissa on puolet ainakin ilmaa? Aikani röyhtäiltyäni totesin, että OLIPA HYVVEE. Röyhtäily oli hyvin pieni hinta hyvästä välipalasta ;)



PSSSST! Jos olet innostunut Mielikylvystä, niin ensi viikolla on tilaisuus käydä tutustumassa Mielikylvyllä, sillä heillä pidetään Avoimet Ovet 9.11. klo 18-21. Teretulemast! :)

11 kommenttia:

  1. <3 <3 Olipas ihana lukia aurinkoista kirjoitustasi Minttunen! <3 Elämä voittaa, AINA!! Juu mie kans ite treenasin aiemmin ohjelman mukaan tyyliin 6 viikkoa sammaa, mutta nyt oon sit treenannu jo tovin just et joka treenissä jotain eriä ja TOIMII!! Just niinku panit joka kerta saa sen tuntuman et perile mennee että heilahtaa!! :) Just parasta ja just et ite kokkeilee mikä on itele parasta ja löytää juttunsa mikä toimii. Samat syömisesä. :) Halituksisa BEST Minttunen Kultanen! <3 :)

    VastaaPoista
  2. No joo, kroppa taitaa olla yhtä vaihtelunhaluinen kuin kantajansakin :D Hyvin on kuitenkin kehitytty, vaikka ei sitä niin konkreettisesti pysty todistamaan, kun seurantaa ei voi tehdä niin tarkasti kuin esim. tiukalla viikosta viikkoon toteutettavalla treeniohjelmalla. Tästä oon tykännyt tosi paljon! :)

    Kiitos Kerttu siun tsempeistä myös, ne on ollu tosi iso osa mun parantumisprosessiamyös. Ihanaa kun on loistotyyppejä tukemassa <3

    VastaaPoista
  3. <3 <3 Kiitos vain iteles Minttunen, oot puhasta Kultaa! Ei minusta se että esim nouseeko penkkitulos joka viikko oo pelekkä kehityksen mitta, ja bodyahan me treenataan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mmmh, se on totta - aika pitkälti perstuntumalla mennään. Ei me tytöt olla Maailman Vahvimpia Naisia, vaan tiätty Maailman Lihasimpia! ;DDD

      Poista
  4. JUST NIIN, maailman vahavimmat kilipailee eri kastisa! :D HALITUKSET! <3 <3 Jatkama sammaa rattaa, hymy korvisa ja rauta liikkuu! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan! Pysytellään me tällä puolen :D

      Poista
  5. Hei!

    Hyvältä näytät ja tosi ison työn olet tehnyt, upeaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikkis ReBe! Kiva että olet löytänyt tiesi myös tänne :)))

      Ja kiitoksia kovasti. Omaan kuntoon tuskin koskaan on tyytyväinen, mutta niin sen pitääkin olla! Lisäsin sinunkin blogisi lukulistalle; siellähän oli vaikka mitä kivaa! :)

      Treeni-intoa! :)

      Poista
    2. Hei!

      Kiitoksia upeus! Sulla on kyllä hyvin tarttunut lihastaskin painon pudotuksen jälkeen, mieletöntä! Meillä taitaa olla sama valmentaja, toki vasta itse ihan lastenkengissä, paljon intoa ja tahtoa löytyy ;)

      Samoin reeni-intoa :)

      Poista
  6. Hyi kervinen, luuletko olevasi kaunis tuollaisella muskelikropalla? Näytät mieheltä. :| Jos positiivisissa asioissa pitäisi pysyä niin ainakin sulla on riittäny motivaatioo kun oot noin kauheeks ittes vetäny...

    VastaaPoista
  7. No sanotaan nyt niin, että kauneus on katsojan silmässä :) Itse viihdyn toimivassa kropassani oikein hyvin ja se lienee kuitenkin se pääasia, eikös juu? :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!