Mielekkyys, omaehtoisuus

Uusi viikko jälleen alkanut. Kuinka teillä sujui viime viikko, oliko se rauhallinen, rentouttava, vaiko täynnä hulinaa ja huisketta?

Kuten viime viikolla totesinkin, oma viikkoni oli pyhitetty ihan vaan ja ainoastaan rentoutumiselle sekä hyvälle ololle, henkisen puolen hellimiselle. Teemoina olikin aika pitkälti otsikossa pojottavat teemat: MIELEKKYYS sekä OMAEHTOISUUS. Tein siis viime viikolla aika pitkälti juuri niitä asioita mitä halusin ja juuri silloin kun siltä tuntui. Tämä on osa työuupumuksen omaehtoista parantamisprosessia, sillä kun rentoutumista ei osaa tietoisesti tehdä, niin sitten tehdään se tietoisesti ja aktiivisesti eikä jäädä tuleen makaamaan.

Viime viikolla iloisia asioita olikin seuraavat (tää on kai nyt sit se normaali "treeniosio"? :D):

  • urheilu - tuo kauan maisemissa ollut rakastettuni, josta ei vaan yksinkertaisesti pääse eroon. Ja kyllä - työuupunutkin voi ja pitää urheilla. Ja uskokaapa tai älkää - tein sen oikein mielelläni! Urheilu on yksi keino unohtaa edes hetkeksi päässä pyörivä oravanpyörä, kun voi keskittyä toistoihin, sarjoihin, tuntumaan. Kaikki muu unohtuu, kun saa hikoilla rauhassa. Erona entiseen oli edelleenkin urheilun luonteessa - omaehtoisesti, ei suorittamalla. Ja hyvä tuli - ja tulee!
  • kaunis viikoloppu - AURINKOA! Kyllä sitä syvään hengiteltiin kerran jos toisenkin.
  • välissä pilkahtavat pienet onnen hetket - lämmin kainalo, iloinen koira, pesukoneen hurina. Pienistä asioista on iloittava, kun suuri kokonaisuus on vielä hukassa. Eikös se niin mene, että pienistä puroista kasvaa suuri virta?
  • nukkuminen - ihmeellistä kyllä, liian aikaiset painajaismaiset aamuheräämiset kylmänhikisinä ovat pysyneet suhteellisen hyvin poissa sairaslomalle jäätyäni. Vielä on harjoiteltava nukkumaanmenoa, mutta kyllä sekin sieltä vielä...
  • mielikylpeminen - kyllä siinä sielu ja ruumis lepää, kun pääsee ihan oikeasti rentoutumaan. Tätä akuuttia tilannetta kävinkin helpottamassa Tiinan luona Mielikylvyssä - tämän jälkeen olikin suu sitten jos jonkunmoisella messingillä jo hetken aikaa. Jos ette tiedä miltä tuntuu päästää ajatuksistaan irti, niin kannattaa kokeilla! :) Allekirjoittaneelle oli ainakin helpottava kokemus.
Tällä viikolla jatketaankin parantamista entisestään. Sairaslomalla oleilen edelleenkin - yhteistuumin lääkärin kanssa tultiin siihen lopputulokseen, että viikon sijasta on parempi olla kokonainen kuukausi sivussa korjaamassa rikkoutunutta. Ja hyvä näin - saa täysin uuden katsantokannan kaikkeen syksyllä velloneeseen huonoon oloon. Olo on nyt jo jokseenkin toiveikas; valoisammat päivät ovat edessä, epäilemättä. Tosin pitkä matka vielä kuljettavana, mutta epäilen pahimman olevan jo takana...

Hyvää yötä siis - huomenna lisää tietoa Mielikylvystä! :)


2 kommenttia:

  1. Voi Minttunen kyllä ehottomasti nyt just oikein että pääset irti siitä oravanpyörästä! Halauksia, kuullaan, tsemiä Ihana! <3

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!