Uusi alku, puhdas pöytä


Tässä onkin pitänyt blogin puolella jonkunmoista hiljaiseloa tovin jos toisenkin. Osaltaan on vaivannut perinpohjainen kirjoitusmotivaation puute ja toisaalta oonkin sitten taas keskittynyt enemmän itse siihen elämän elämiseen (työ, treeni, lepo, syöminen :D). Motivaatiota on kerätty aimo annos ja nyt jatkeskellaankin sitten eteenpäin tähän tyyliin.

Muutosten aika

Muutosten tuulet puhaltaa täälläkin rintamalla. Ensinnäkin varmasti silmiinpistävin muutos näkyy siinä, että olette naputtaneet itsenne uuteen osoitteeseen blogspotin puolelle. Blogspot blogialustana on jo pidemmän aikaa kiehtonut siitä yksinkertaisesta syystä, että saan täällä puolella höpistä kaiketa maailmaan mahtuvasta sekä blogien seuraaminen helpottuu lukijoille. Aihepiirit eivät ole sidottuja tiettyihin alueisiin ja käteni ovat täysin vapaat - olen siis täysin vapaa kirjoittamaan ihan mistä tahansa. Se on tietysti kaikkien etu; niin kirjoittajan kuin lukijankin. Samoin myös haluan pysytellä neutraalilla maaperällä ja avoinna kaikelle.

Sen lisäksi, että blogiosoitteeni on muuttunut muuttuu myös oma kotisalini. Pidin pienimuotoista taukoa entiseltä kotisaliltani WFC:ltä kesän ajan ja palasin sinne nyt kolmen kuukauden Classic Gym -vierailun jälkeen. Paluu ei ole kuitenkaan omalta osaltani ollut kovinkaan ruusuinen, sillä harmikseni joudun toteamaan, että entinen kotisalini ei enää pysty tarjoamaan minulle sitä liikkumisen ja urheilun riemua, jota aiemmin Wolfin nurkissa koin. Siirryn siis uudelle salille, jossa on rento meininki ja ihmiset jaksaa hymyillä. Terkkuja siis vaan Liikuntakeskus Sykkeelle päin, yksi hullu intoilija is on her way back there! :D

Treenit

Kaikenlaisesta blogisäätämisestä huolimatta oon onnistunut pitämään treenimotivaation yllä. Salille meneminen maittaa 99 %:sti hyvin ja salilla oon onnistunut kerta toisensa jälkeen tsemppaamaan itseni uusille urille. Kyllä se vaan niin on, että mitä enemmän kaloreita on koneessa niin sitä enemmän sitä jaksaa jumpata ja pumpata! :) Mikäs sen mukavampaa sitten kun pistää kunnon (r)ähinät päälle, kun nyt kerta rauta on kuumaa ja polttavaa! Maanantaina vetäsin sellasen olkapäätreenin ettei mitään järkeä - otsa ja vaatteet litimärkinä pistin haisemaan. Nyt on ollu todellakin ilo huomata, että olkapäät on alkanu ottamaan kaikki treenit oikein avosylin vastaan ja paidat alkaa näyttämään jo ihan hyviltä päällä. Olkapäätreenistä on tullu nyt viime aikoina oikein allekirjoittaneen lemppari, sillä treenivaste on niin loistava! Kummasti se aina vaikuttaa miten paljon kropassa tapahtuu eri lihasryhmissä ;)

Tällä hetkellä taistelen edelleenkin perseenkasvattamisessa. Se raukka ruppana ei oikein tajua kasvaa mihinkään suuntaan, vaan pysyy pannukakkuna. Jalkapäivät ei enää innosta niin paljon kun aiemmin; vääntäminen alkaa turhauttaa kun mitään ei tapahdu :D Ja johan onkin sitten oravanpyörä valmis. Kun ei jalkatreeni kiinnosta ei sitä anna itsestään niin paljon kuin pitäisi eikä se perse kyllä pyhällä hengelläkään kasva, valitettavasti :D Aika pitkältihän tämäkin homma on korvien välistä kiinni - kehittämisen paikka siis tässäkin!

Bodyharrastus on jatkuvaa kehittymistä ja kehittämistä - niin fyysisellä kuin psyykkiselläkin saralla. Treenaamisessa pyritään jatkuvaan noususuhdanteeseen ja edistymään, painoja lisätään treenikerta toisensa jälkeen. Henkinen puoli toki tulee samalla vähän kaupanpäällisenä, mutta kyllä sen eteen on tehtävä töitä myös ihan tietoisestikin. Itsereflektion ja introspektion tärkeyttä en voi tarpeeksi alleviivata, sillä projekti on myös hyvin vahvasti henkinen matka omaan itseen sekä omien voimavarojensa löytämiseen.

Itsereflektioksi kutsutaan oppimisen psykologiassa mietiskelyä, harkintaa, heijastusta, jonka avulla oppija heijastaa oppimansa käsityksen näkyviin, jotta sitä voi paremmin tarkastella ja tarvittaessa muuttaa sitä. Reflektiossa oppija tarkastelee ja käsittelee uusia kokemuksiaan voidakseen muodostaa uutta tietoa tai uusia näkökulmia aikaisempiin tietoihinsa.[1]
Reflektiivinen oppija on vuorovaikutuksessa sekä ympäristönsä että itsensä kanssa. Hän arvioi oppimistehtävän vaikeutta ja sen vaatimuksia suhteessa itseensä. Reflektio pitääkin sisällään myös affektiivisia, tunteisiin ja arvoihin liittyviä osia.[1]

Introspektio (lat.) eli itsehavainto tai itsetarkkailu on psykologinen tiedonhankintamenetelmä, jossa tutkittava kertoo itse omista ajatuksistaan, haluistaan, tuntemuksistaan ja aistimuksistaan. Sen vastakohtana on ekstrospektio, itsensä ulkopuolella olevien asioiden havainnointi.

Iloista oppimista siis vaan kaikille; muistakaa, että myös pääkoppa on osa kroppaa ja kokonaisvaltaista hyvinvointia! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!